Melko usein humanistit kannattavat näkemystä jossa tieteenteko heijastelee sen ajan kulttuuria. Postmodernistit jopa näkevät että tiede, sivistys ja muut ideaalit ovat vallankäyttökeinoja. Luonto, moraali ja ihmisyys sidotaan omaan maailmankuvaan ja väritetään sillä.Esimerkiksi Darwinin on katsottu saaneen ajan hengessä olevia näkemyksiä. (Mistä kirjoittelin aikaisemmin.) Kreationistit ovat käyttäneet tämäntapaista perustelutapaansa useimpia humanisteja voimakkaammin - heistä on oleellista puhua evolutionismista, jossa evoluutio on sidottu omaan maailmankuvaan. Ja tämä taas on heistä olennaisesti ateismia.
Voimakkaammin kantaa on otettu esimerkiksi Einsteinin suppeampaan suhteellisuusteoriaan, jossa lähtökohtana on se, että havaitsijan paikka ja suhde havaittavaan on oleellinen. Eli kaikki on tätä kautta suhteellista. Ja toisaalta Heisenbergin epätarkkuusperiaate jossa mittaaja vaikuttaa mitattavaan.
Relativistit ovat ottaneet nämä voimakkaasti omikseen, ja heistä esimerkiksi kvanttimekaniikan pelkkiin todennäköisyyksiin nojautuminen puhtaan kausaalisen lähestymistavan sijaan tarkoittaa heistä sitä että tiede on kaaoksessa. Rationaalisen maailman tuhoutuminenkin liitetään tähän.
1: Kvanttifysiikkaa on tietääkseni liitetty jopa anarkistiseen ajatteluun ja sota -aikaan joka on ollut hyvin kaaoottista. Sotilaallinen toisaalta voisi selittää äärimmäisen järjestyksen haunkin, joten selvästi tämä tulkinta on hieman vaikeaa tehdä kovinkaan itsestäänselvästi.
Toki tieteen ja rationalismin tuhon synkeissä tunnelmissa teemasta on ollut niinkin ansioitunut filosofi kuin Georg Henrik von Wright kirjoittaessaan otsikolla "Tiede ja ihmisjärki". Kuitenkin enemmistö on sitä mieltä että maailmankuva muokkaa keksittyjä teorioita.
Itsekin kannatan ajatusta jossa kulttuuri vaikuttaa hypoteesinmuodostukseen ; Ihmiset eivät elä sosiaalisessa tyhjiössä. Tätä kautta he saavat ajatuksia muualta ja ulkomaailma ohjaa sitäkin mikä on mielestämme järkevää ja fiksua. Kuitenkin tässä on hyvä huomata se, että vaikka maailmankuva on auttanut kehittämään suhteellisuusteoriaa tai kvanttifysiikkaa, niiden todistaminen on ollut empirian rooli.
Se, että pelkkä maailmankuva ei rakenna tiedettä näkee siitä että kvanttifysiikalla ja suhteellisuusteorialla on toiminta -alueensa. On alueita joissa kvanttifysiikan soveltaminen on väärin, se ei sovi havaintoihin. Näin hypoteesinmuodostuksen ja teorian oikeudellisuuden ja teorian sovellusrajat ovat erillisiä. Uskallan sanoa että maailmankuva vaikuttaa vahviten hypoteesinmuodostukseen ja tiedepolitiikkaan, eli mitä uusia ajatuksia tulee mieleen ja mitkä asiat saavat rahoitusta ja tutkimusmäärärahoja. Muu on vähemmässä roolissa. Vähemmässä kuin mitä moni haluaisi tunnustaa.
Kuvassa Foucaultin heiluri Vantaan Heurakassa kuvattuna. Heilahdus määräytyy α = 360osin φ, jossa α on heilunnan (myötäpäivään) astemuutos päivässä (tähtiaikaan sidottun sideerinen päivä) ja φ on leveyspiiri (jolla heiluri on). Heilurin paikka, mittauspaikka, vaikuttaa tätä kautta heilahduksiin, mutta maailmankuvallisia muutoksia heilurin tutkimiseen ei tarvita.. Heiluri ei ole siksi kenties nimettykään Michel Foucaultin mukaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!