Tiedettä lähestytään usein hyödyn takia ; Näemme valkotakkisen Pasteurin vakavasti keksivän pelastavia lääkkeitä. Tiedemies on jopa lähes maagikko ja ihmeidentekijä. "Aardvarchaeologyn" Martin Rundkvist antaa tälle tasapainoa. Hän on arkeologi, ja hänen mielestään arkeologian rooli on se, että se on hauskaa."I advocate archaeological hedonism. While of course upholding our public duties as custodians of the archaeological record, we should as far as possible avoid studying anything that is boring. Archaeology is after all not useful to anyone in the sense that food and housing and healthcare are useful. The hallmark of good archaeology, instead, is that it is fun."
Luonnollisesti ajatukseni siirtyivät enemmänkin filosofian suuntaan. Sillä filosofian - ja filosofien - rooliaa voidaan katsoa monella tavalla.
Moni ajattelee että esimerkiksi normatiivisen tieteenfilosofian ammattitaito tekisi pätevän tiedepoliisin. Tämä on hieman kuten sen Pasteurin rooli tieteessä. Moni kuitenkin katsoo että kun tieteenfilosofi keksii tieteen ominaisuuksia, hän onkin kenties enemmän tarkkailijan roolissa. Tätä kautta "tieteen normejakin" säätävät filosofit olisivat tavallaan tieteensosiologeja ; Ludwig Wittgensteinin mielestä "Filosofia toteaa vain sen, minkä jokainen myöntää."
Filosofian tärkein rooli voikin siksi lähestyä Aristoteleen lausumaa "Filosofia näyttää tarjoavan hämmästyttäviä nautintoja." Esa Saarinen laittoi sitaatin lukion filosofian oppikirjan kanteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!