sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Kun avain ja lukko eivät sovi yhteen.

Carl Zimmer kirjoitti siitä miten osa sorsalajeista on sukupuolielimistöltään todella erikoisia. Hän viittasi Patricia Brennanin tutkimukseen aiheesta. (Tarjolla myös erikoisia videoita.)

Ongelmanahan on se, että jos sorsakoiraiden penikset ovat spiraaleja, ja ne ovat avain, niin minkälaisen lukon siihen sopivaksi voisi kuvitella. Kun koirailla on spiraali, on naaraillakin spiraali. Mutta yllättävästi niissä oli eroja. "while male duck penises twist clockwise, the female oviduct twists counterclockwise."

Ratkaisuna ongelmaan on seksuaalinen antagonia. Se, mikä on naaraalle edullista ei ole välttämättä koiraalle edullista. Sorsilla tämä liittyy naaraan seksuaalivalintaan. Naaraalle on edullista, että se voi valita hyviä koiraita. Koiraalle taas ei ole edullista jos sen geenit jäävätkin ulkopuolelle.

"female ducks can block forced copulations with their mismatched spirals. And they might also be controlling which drake got to fertilize their eggs by socking away the sperm of different mates in different pockets. And the extravagant penises of males might be the result of an evolution around those defenses."

Tästä seuraa tietysti kilpavarustelua. Naaraat kehittävät sellaisia rakenteita, jotka auttavat hallitsemaan sitä minne kunkin koiraan ainekset joutuvat. Tässä niiden rentoutuminen ja lihasjännitys ovat keskeisiä. Koiraiden rakenteet taas ovat sellaisia että "perille ajaudutaan". Naaraalla on sorsien kohdalla korostunut seksuaalivalinnan hallinta, kun koirailla valtava laajeneminen yrittää kiertää tätä. Lopputuloksena on varsin erikoinen ratkaisu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!