Basilius Valentinus oli alkemisti. Hän kirjoitti erään alkemistien perusteoksen. Kuvassa on symbolinen "eleventh key". Se kuvaa sitä, miten alkemistien ajatuksissa kuuluisa viisasten kivi monistuisi, samaan tapaan kuin eläimetkin monistuvat. Minua ei kuitenkaan kiehdo takana oleva symboliikka niin paljon kuin kuvasa oleva ritarihahmo. Basilius liittää siihen tarinan rikkaasta ritarista, Orfeuksesta, joka oli nainut sisarensa, Euridicen. He eivät kostoksi saa lapsia, mutta sitten sanansaattaja antaa ohjeita ja näitä noudattamalla lapsia syntyy paljon.Minun huomioni kiinnittää se, että tämä ritari seisoo oikeaoppisessa asennossa. Saksalaisessa tyylissä sitä kutsutaan nimellä zornhut. Italialaisessakin tyylissä tuon tyylinen asento on, tosin siinä edessä oleva jalka ei ole varpailtaan yhtä "suorassa", vaan on suoraan linjaan nähden hieman vinossa. Silloin puhuttaisiin Posta di Donnasta, josta on hyvä lyödä toisen asetta syrjään. Asennot ovat samanaikaisesti "threatening" eli uhkaava ja voimaa tehostava, että "enticing" eli se näyttää miekkamiehen suojattomana ja kannustaa tätä kautta nopeaan toimintaan. Fiore dei Liberi sanoi Posta di Donnasta että asento suojaa ja haavoittaa.
Valentinus eli 1400 -luvulla. Liechtenauer eli 1300 -luvulla ja hän ei viitannut kyseiseen asentoon, mikä vihjaa siihen suuntaan että sitä ei silloin käytetty. Sekä Mair että Meyer taas elivät 1500 -luvulla ja heillä molemmilla tuo asento oli, joten se oli luultavasti siinä vaiheessa jo hyvinkin "vakiintuneessa käytössä". (Ja asiat yleistyvät pienestä, vaihtelevalla vauhdilla.) Tätä kautta on vaikeaa sanoa, onko asento piirretty vahingossa, vai onko Valentinus nähnyt jonkun miekkamiehen kyseisessä asennossa. Molemmat vaihtoehdot ovat periaatteessa aivan mahdollisia. Valentinuksen kirja ei tietenkään ole miekkailumanuaali, joten tällä ei ole loppujen lopuksi "niin väliäkään".
Tämänkaltaisia "spottausongelmia" minulla on ollut tietysti muutenkin.
Esimerkiksi puolisoni pelaa "Final Fantasya" internetmassapelinä. Siellä jonkin sortin ritareilla on aivan selvä tag -asento. Tosiasiassa miekkamiehen voi piirtää rajoitettuun määrään eri kuviteltavia asentoja. Niistä suurin osa on sellaisia että ne ovat joko suoraan tai sitten ovat "hyvin lähellä" jotain oikeaa asentoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!