Gröönlannin nimi ei ehkä suomalaiselle ole itsestäänselvä. (Useille lienee kuitenkin.) Mutta se viittaa vihreyteen. Viikingit haluttiin sinne. Tästä voisi tietysti luulla että he nimesivät saaren koska se oli niin hedelmällinen.
Tämä ei ole tietenkään asian tila. Sen jäätiköt ovat merkittävän vanhoja (satoja tuhansia vuosia) ja ne kattavat jotakuinkin 4/5 koko saaresta. Ne tuskin kävivät matkoilla viikinkien vierailun aikana.
Jared Diamondin tuotannosta selviää että nimi tulee mainossyistä. Eerik Punainen (joka lienee ollut yhtä punainen kuin Gröönlanti on vihreä) oli maanpaossa ja halusi saada ihmisiä asumaan uuteen koloniaan. Hän ajatteli fiksusti että jos annetaan paikalle hyvä nimi, se voi houkuttaa ihmisiä muuttamaan sinne. Siirtokunta kuoli koska se piti elämäntapojaan yllä. Inuiitit selvisivät, kun viikingit taas kuolivat nälkään vaikka kalaa oli ympäriinsä. Viikingit nojasivat sen sijaan karjatalouteen. Vaikka 5 kuukautta vuodesta elikoita piti pitää sisätiloissa. Muutama perättäinen paha talvi tuhosi yhteisön.
Viikingit osasivat mainostella muutenkin. Myös "Vineland", Viinimaa, oli samantapainen mainosnimi. Sen sijaintipaikoiksi ehdotetuissa paikoissa ei kasva viiniä eikä näytä siltä että siellä olisi jäänteitä varhaisemmistakaan. Toinen selitys on (tietysti ja tautologisesti) toisenlainen. Vanha norjalainen sana "vin" on voinut tarkoittaa kahta asiaa. Nykyään sitä käytetään enemmän merkityksessä "viini", mutta esimerkiksi vanhat Norjalaiset paikannimet joissa on "vin" se viittaa "yksinkertaiseen" tai "karuun". Vinland ei silloin vihjaisi viiniin vaan siihen että maa oli tasaista tai karua. Toki myös "tuplakupla" on mahdollinen. Mielikuvaa viinistä ei välttämättä tarkoituksella kielletty. Saahan sen paikalla selville eikä mitään "sopimusrikosta" olisi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!