Usein naturalisteihin, skientisteihin ja empiristeihin, skeptikoihin ja muihin vastaaviin liitetään sellaisia piirteitä, kuin ylpeys, viisastelu, arroganssi, henkisen elämän puute, tunteiden väheksyntä, ja elämän latistaminen kaavoihin. Tämä on tietenkin lähinnä stereotypia, asenteellinen lähtökohta, jossa ajatellaan että uskonnollinen, hengellinen tai spirituaalinen elämä olisi jo määritelmällisesti arvokkaampaa.
Sain aiheesta kuitenkin sen verran kauniin kuvauksen työkaverilta, että ei auta kuin ottaa siitä parhaat palat esille. Näitä on aina kiva saada.
Lausuja on mm. homeopatian koulutuksen saanut, joten olemme monesta asiasta erimielinen. Tämän lausujan luonnekin kuitenkin antanee merkkejä siitä että miten stereotypiaa eivät hyväksy edes kaikki spirituaaliset, hengelliset tai vastaavat korkeampia voimia miettivät vaihtoehtonäkemykset.
Hän oli huomannut muutaman asian.
1: Minun kohdallani erimielisyys ja riita ovat kaksi eri asiaa. Hän on huomannut, että itse asiassa haen lähes aina joko vinosti tai suoraan vastustavaa kantaa. Että saadaan vähän viistoutta asioihin. Hän oli huomannut että en kuitenkaan riitele kenenkään kanssa, vaikka puhetapani siis onkin sävyltään ainakin osittain erimielinen. Ja kaikki pitävät minua kohtuu vekkulina. Eivät välttämättä ota vakavasti, mutta eivät katso pahalla. Toinen on tietysti se, että en koskaan ole asiatta erimielinen, vaan yritän hakea jotain järkeä jutuissa. En hae tällä riitaa vaan osoitan kiinnostuksen itse aiheeseen. Juttelenkin lähes kaikkien kanssa jotain, ja osoitan asenteella että voin oppia heiltä jotain. Joskus tietysti olen lujastikin erimielinen, mutta en yhdistä tätä ihmiseen.
2: Luonnon säännöt ja logiikka eivät ole pelkkää lokerointia tai hallintaa. Ne ovat myös kokemusperäistä asiaa. Käytän niitä koska joko ne koskevat elämää tai jonkun muun elämää. Sääntö ei ole pelkkä kaava jonka osaamisella ylpeillään, vaan ne ovat elämää ja kokemuksia. Siis samalla tavalla kuin mummon kertomuksien kuuntelu ja kertominen ja eteenpäin välittäminen. Hän on huomannut tämän luultavasti siksi että olen mm. kertoillut löytämästäni mäyrän pesästä hänelle. Siinäkin näki että eläimen etsimisen järki ja muu juttu joka kuuntelijasta voi kuullostaa tylsältä on paitsi ohjeistusta ja opetusta, myös jotain muuta. Jonkinlaisten metsästyskertomusten tiimoilla siis pyöritään. Jutuilla jaetaan asioita heimon kanssa. En panttaa informaatiota, vaan ajattelen että kaikki saavat siitä hyötyä.
Näiden lisäksi hän kertoi että hän oli selvästi huomannut miten olen konkreettinen. Se tarkoittaa hänestä sitä että rakastan elämää ja sitä mitä näen. Siksi kaikki puuhaaminen ja oudotkin pikkuasioihin törmäävät jutut kertovat elämän rakkaudesta ja kiinnostuksesta. Siksi saanen armon jumalilta ja korkeammilta voimilta. Se kertoo vain siitä että pidän ja nautin jo siitä mitä näen, että jo se riittäisi. Tätä kautta voin pelkän konkreettisen maailman kautta elää täydemmin kuin joku löyhästi hengellinen ihminen laimeassa ja kiinnostuksettomassa elämässä jossa ei mietitä ja katsota mitään vaan mennään oravanpyörässä.
Tietenkin tämä on sellaista pehmohöpinää, jota voi odottaa vaihtoehtohoidoista kiinnostuneelta. Tuotahan sitä tehdään työkseen. Enkä ole varma siitä mikä osa tästäkin on vaan imartelua ja yritystä saada mieli itse asioiden puolelle. Mutta tuli siitä kuitenkin tavallaan aika hyvä mieli. Yleensä erimielisyys kun nähdään syyksi vihata ja olla "hostile".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!