Pieni ajatus hirviönmetsästämisestä.

Kryptozoologit metsästävät perinteisesti suuria ja keskisuuria eläimiä. He yrittävät tyypillisesti saada havaintoja todisteiksi näkemyksistään. Havaintojen puute ei saa heitä vakuuttuneeksi olioiden olemassaolosta. Erikoista on tietenkin se, että kryptozoologeja ei kiinnosta "tavanomaiset eläimet", ja he lähestyvät asioita yleensä kansantarinoiden kautta. Tämä toki viittaa tiettynlaiseen "skandaalientavoitteluun". Kuitenkin periaatteessa tuntemattomia eläimiä on olemassa. Kaikkia ei tunneta, eikä kaikkia ole havaittu.

Tuntemattomien eläimien etsinnässä ei yleensä kuitenkaan etsitä "tiettyä eläintä". Ja jos eläinlaji on alueella ja on ollut siellä kauan, se tarkoittaa sitä että lajilla on oma ekologinen lokero, jota mikään toinen eläin ei vie. Tämä taas suuntaa siihen, että jotta jokin eläinlaji voisi olla olemassa tuhansia vuosia, eläimiä on silti populaatio. Ei ole siksi järkevää etsiä jotain "yhtä Nessietä", vaan pikemminkin yhtä lajia : Jos tarinat kertovat havainnoista "jo kauan", on hyvä olettaa näin.

Ja tästä päästään itse asiassa paljon eteenpäin. Nimittäin tiedetään "ravintopyramidin rakenne". Kuluttajat eli kasvinsyöjät ja näiden pedot syävät jotain. Tästä seuraa se, että "lähempänä tuottajia" on aina enemmän biomassaa kuin niiden syöjien kohdalla. ; Jos yksi myyrä syö elämänsä aikana monta kertaa oman painonsa verran kasveja, tämän kasvimassan on oltava olemassa. Sama pätee kun myyriä on kokonainen populaatio. Ja vaikka myyrä olisi jokin muu eläin. Tästä päästään siihen, että voidaan joskus epäsuorasti havaita, että jonkin tyyppinen eliö ei yksinkertaisesti voi olla olemassa: Sille ei riittäisi ravintoa. Erityisen selvä tämä on tietenkin silloin, kun kyseessä on peto. On kuitenkin erilaisia tapoja, joilla epäsuorasti selviää että paikalla on todennäköisesti tuntematon eläinlaji. Tässä kohden on huomattava, että tämä ei tarkoita että "varmasti on" - voi olla että arvioissa on virheitä, eikä se etenkään tarkoita että "varmasti on juuri Nessie" tai jokin muu "tietty" laji. Mutta se on kuitenkin "alku".

Punaisessa kuutiossa on kuvattu "normaali tilanne", oikea yläkulma kuvaa petoeläimen asemassa olevaa tilaa, alhaalla vasemmalla taas on suuren kasvinsyöjädinosauruksen tapainen eläin, joka on kasvinsyöjä mutta jota ei myöskään saalisteta. Oikealla ja alhaalla taas on jokin tuntematon kasvinsyöjä eläin, jota saalistetaan. Ero "havaitun ja teoreettisen välillä" on tällöin jonkinlainen indikaattori.

Idea on toki hieman teoreettinen, käytännössähän ei välttämättä ole tietoa koko ravintoverkon toiminnasta riittävän tarkasti. Kuitenkin tämän tyyppiseen perusteluun törmätään joskus kun selitetään miksi olisi epätodennäköistä että alueella olisi Nessietä. Jostain syystä kryptozoologit sen sijaan käyttävät melko vastentahtoisesti tämänkaltaisia juttuja. Yleensä perustelu on "etsityn harvinaisuus". Jos eliöitä olisi paljon, ne todennäköisesti huomattaisiin, ja niitähän ei ole havaittu. Toisaalta niitä ovat havainneet paikalliset, jotka kuitenkin ovat alueella niin paljon että he ovat voineet huomata harvinaisenkin eläimen. Tämä toki tekee tästä menetelmästä vähemmän tarkan. Kuitenkin tämä viittaa siihen, että joskus on järkevämpää uskoa etsityn olemassaoloon kuin toisinaan taas ei. Jos aukko on havaittu, jotain pitäisi löytää. (Jos ei muuta, niin virhelähde laskelmassa : Löydettävä mitä on arvioitu väärin.)