Italialaisessa miekkailussa ristin käsite tulee toistuvasti esiin. Toki näitä periaatteita voi jonkin verran soveltaa saksalaisessakin miekkailussa, mutta italialaisessa se on vielä tärkeämpää. Risti näkyy keskeisesti seuraavissa asioissa:
1: Itse miekka on väistimineen ristin muotoinen. Tämä korostaa väistimen merkitystä. Kun pistät väistimen vihollisen hyökkäyslinjan kanssa ristiin, (tavoite: siten että vihollisen kärki osuu sille), hän ei voi lyödä sinua.
2: Henkilön jalat voidaan kuvitella muodostavat suoran. Kun vedät viivan jalkojen välille, hän on tukevasti tämän viivan suuntaisten asioiden kanssa. Mutta jos hyökkäät ristiin tämän kanssa, hänen tasapainonsa on heikoimmillaan.
3: Torjuessa toisen hyökkäystä miekat tulee ristiä. Paras risti on mahdollisimman lähellä 90 astetta. (Saksalaisessa miekkailussa tätä ei pidetä niin keskeisenä. Italialaiselle taas torjuntaan pohjautuva toiminta on tärkeää.)
4: Kun miekat kohtaavat, tulisi muistaa lape-terä -kontakti. Tällöin kontaktikohta on T -kirjaimen muotoinen, eli terien linjat muodostamat kontaktissa ristin, lape ja terä risteävät.
5: Miekkojen hyökkäyslinjojen tulisi aina ristetä. Tämä on italialaisessa miekkailussa erittäin keskeistä, koska sen ensimmäinen perusperiaate on, että "älä joudu osutuksi". Saksalaisessa miekkailussa tämä ei ole niin tärkeä, koska se keskittyy ememmän siihen että toisen puolustuksessa olevaan aukkoon lyödään tai sitten luodaan tämä aukko, josta lyödään läpi siten että toinen ei ehdi reagoida samalla tavalla (joko nopeus, se että hyökkäys samalla siistii toisen mahdolliset hyökkäyslinjat. Torjunta on vasta viimeinen vaihtoehto.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!