keskiviikko 21. tammikuuta 2009
Lipsahdukset.
1: Freudilainen lipsahdus (Freudian slip) tai parapraxis (Kreik: παρά + πράξις, ~ "toinen toiminto") on kielenkäytön, muistin tai fysikaalisen toiminnan erhe, joka selitetään alitajunnan kautta. Sigmund Freud itse nimesi sen sanalla Fehlleistung. Psykoanalyyttisen ajattelun mukaan tälläinen lipsahdus kertoo ihmisen toiveista, ja torjutuista asioista. Ne eivät välttämättä ole luonteeltaan seksuaalisia. Tämän tulkinnan mukaan virhelausumani voi olla esimerkiksi syytä siitä että en kehtaa sanoa ääneen että en pidä em. makaroneista. On hyvä huomata, että lipsahdus ei välttämättä ole lapsus eli kielellinen virhe vaan se voi olla esimerkiksi toiminnallinen virhe, jossa vaikkapa laitetaan asiaankuulumattomat varusteet päälle.
2: Kognitiotieteessä taas ajatellaan, että nämä ovat jonkinlaisia assosiaatiovirheitä; Esimerkiksi MacMahon on sitä mieltä, että syy voi olla keskittymisen puute, puutteellinen datan käsittely, puutteellinen tieto. Tai vain se, että on jokin voimakas yhteys sanotun virheen ja asian välillä. Mainitsemani lipsahdus voi johtua siitä, että ajattelin ruokaa etsiessäni sitä että syön, ja mielessäni muoto yhdistyy tähän makua heikommin. Assosiaatiovirheet voivat heijastua tietenkin puheeseen, eleisiin ja toimintaan.
Toisin sanoen identtiselle ulkoiselle toiminnalle on aivan erilaiset selitysmallit. Esimerkiksi spoonerismejen luonnetta selvittämisessä tällä on merkitystä. Spoonerismi on William Archibald Spoonerin mukaan nimetty sanaleikki joka perustuu sanan samanlaiseen ilmiasuun, jolloin sanarakenteen pieni muutos tuo esiin tietynlaisia assosiaatioita. (kurger bing - Burger King) Tämänkaltaisia käytetään melko paljon (puujalka)vitseissä. (Sen erikoistapauksia ovat vokaalien ja konsonanttien muuttamiseen perustuvat kniferism ja forkerism, jotka eivät tule kenenkään henkilön mukaan, vaan sen vuoksi että "spoon" on sattumalta englanniksi "lusikka".)
Aihetta voidaan tutkia esimerkiksi kyselylomakkeella jossa voi olla useita vastauksia ja katsoa esimerkiksi keksivätkö ylipainoiset ihmiset - joilla on yleensä joko enemmän enemmän assosiaatioita ruokaan tai joille ruoka on "arka asia"- enemmän ruokaan liittyviä sanoja. Esimerkiksi Bernard J. Baars ja Warren Motley selvittivät että seksuaalisesti viritellyt tai pelottavilla asioilla viritellyt koehenkilöt tuottivat erilaisia vastauksia. Vaikeutena on ainoastaan selvittää se, johtuuko se siitä että heidän assosiaatioitaan on suunnattu, vai koska heissä tapahtuu torjuntaa.
Siksi esimerkiksi se, että henkilö joka normaalisti lähtee etuovesta töihin ja takaovesta hoitamaan puutarhaa, on etuoven jumiutumisen vuoksi estynyt menemään töihin etuovesta ja on siksi menossa takaovesta, ottaakin kumisaappaat mennessään kertoo kognitiotieteilijälle siitä että hänen mielensä on ikään kuin iskostunut se, että takaovi on puutarhanhoitoon liittyvä asia. Psykoanalyytikko taas on sitä mieltä että tämä johtuu siitä että hän ei "alitajuisen oikeasti" haluaisi mennä töihin vaan jäädä kotiin hoitamaan puutarhaa. (Jos joku heittää tähän välii vitsin "Oletko pitänyt puutarhasi kunnossa?" , sanon vain että "Ei nyt Iletä". Ja kysyttäessä kerron että kirjoitan tämän joko siksi, että mieleen tulee voimakkaita huumoriassosiaatioita. Erimieliset leimatkoon torjunnaksi.)
2 kommenttia:
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!
29.2.2008 Suomesssakin uutisoitiin Israelin apulaispuolustusministerin Vilnain uhkailleen Gazalaisia "holocaustilla". Minulle sitten vastaansanottiin Tiede-foorumilla eilen että lipsaus:Ajattelemattomuuttaan Vilnai käytti juuri sanaa shoah, jonka päämerkitys nykyisin on holokausti.
VastaaPoistaMinä tietysti siihen, että se oli Freudilainen lipsaus, joka paljasti mitä hän todella ajattelee gazalaisista .. ;)
Sanankäyttö voi tosiaan johtua myös siitä, että hän ajatteli että Gazalaiset ovat harjoittaneet heihin jonkinlaista holocaustia ja yhdistää heidät tähän sanaan. Tosin sekin kertoo juuri nimen omaan siitä, mitä hän ajattelee Gazalaisista.
VastaaPoistaFreudin ajatuksia seuraten se kertoo lähinnä siitä, mitä hänestä Gazalaisille tulisi tehdä.