torstai 26. toukokuuta 2016
Satukirja
Ryhmä on kooltaan melkoisen suuri - se on jäädytetty 11 500 jäseneen - ja vastaukset edustavat selvästi vain pientä osaa siitä. Tämä pitää sisällään vääristymisen mahdollisuuden. Vastaukset on tässä kuvattu siten että yksilöitä ei voi liittää siihen. Oma mielipiteeni kysymykseen ei ole mukana otoksessa.
Mitään kovin laajakirjoista en tuosta kyselystä lähde päättelemään. Vastaajista voi päätellä sen verran että nuoremman polven ihmiset ovat tilastollisesti useammin uskonnottomia. Ja tämä taatusti näkyy sosiaalisessa mediassa. Toisaalta vastauksissa paistaa vahvasti se, miten kaikista suosituin näkemys on iskulauseenomainen "satukirja". Tällä varmasti onkin vaikutusta. Ihmsiet antavat helposti vastauksia jos ne liitetään iskulauseenomaisiin toistettuihin kannanottoihin kuin jos sama asiasisältö esitetään ei-iskulauseenomaisessa muodossa. Toisaalta astetta pilkallisempi ja pidempi vastaus on vähiten suosittujen joukossa. Taikausko -korttia ei siis selvästi haluta viedä kovin pitkälle.
Uskallan kuitenkin tältä pohjalta sanoa että uskonnottomien ja uskovaisten skismoja varmasti kasvattaa se, että "Raamattu on satukirja" tulkitaan usein pilkallisemmassa kulmassa kuin mitä sen sanoja tarkoittaa. Ainakin tuo vastausten epäsymmetria vihjaa että satukirja viittaa todella enemmänkin esimerkiks Grimmin satuihin kuin siihen taikauskon halveksumiseen.
2 kommenttia:
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!

Eikö tuo Raamatun kutsuminen "satukirjaksi" ole vielä kuluneempi läppä kuin aikaisemmin käsittelemäsi alaikäisiksi itseään väittävien karvaisten miesten kutsuminen "partalapsiksi"?
VastaaPoistaKulunut on. Keskustelua voidaan käyttää siitä onko se sitten oikeasti mikään läppä.
VastaaPoistaTämän tekstin pääpointti oli melkolailla siinä että teistit ovat vääntäneet sanontaan ilmeisesti merkityksiä jotka ovat peräisin heidän omasta korvienvälistään eikä ateistilta. Siksi kai "partalasta" käytetään huumorintajun ilmaisuna jossa "partalapsi" -sanan käyttäjä korostaa että hänen sanomisensa edustavat esimerkiksi "mustaa huumoria". Ateisteilta vastaavaa selittelyä ei kuulu. Ateistit eivät sano että "uskonto on satukirja" ja sitten kritiikin alla selitä että sen takana olisi jokin vitsi tai läppä. Tämä ero on aika merkittävä - ja kohtuu ilmiselvä - kaikille joita omaan maailmankuvaan lukkiutuminen tai vakava-asteinen autismi ei ole tampioittanut.