Parempi maassa kuin jumalattoman suussa...

Opiskelijakuoro "Velkastetson" lauloi virsiä Sipilän lähellä. Tästä on kerrottu useassakin uutislähteessä. Sipilän lähellä laulaneita on kutsuttu häiriköiksi. Oleellista oli, että "Velkastetson-nimiseksi esittäytynyt bändi häiritsi Sipilän puhetta kajauttamalla virsikirjasta jo poistetun virren 440. Sen sanat ovat karut: ”Kas köyhän leivän syövät nuo jumalattomat. He viatonta lyövät ja häntä vainoovat. He kurjaa ahdistaapi kuin käärme kiukussa. Korvansa tukkeaapi tuon raukan huudoilta.”" Tämä on tietenkin kritiikkiä Sipilän leikkauslinjaa kohtaan. Ja samalla se on osoitus siitä että musiikki todella pystyy parantamaan sellaisia vaivoja joihin liikunta ja mielialalääkkeet eivät tepsi. Musiikki ratkaisee ongelmia.

En ajatellut tässä tilanteessa ottaa esille sitä miten on kauheaa. Enkä tee tätä sen vuoksi että laulu ei ollut "Suvivirsi", joka on symbolinen uskonnonvapausaihevirsi. En ole itse koskaan moittinut julkisia laulamisia vaan osallistuttamista. Eli sitä että lauluja tehdään yhteislauluina ja vastaavina tilanteessa ja tavalla jossa on joko suoraa ohjaamista tai sosiaalista painetta laulaa laulu vastoin omaa vakaumusta. Jos joku laulaa Suvivirttä julkisissa paikoissa, häntä on kohdeltava samoin kuin ketä muuta tahansa katumusikanttia.

Sen sijaan on kyllä erikoista että manitussa laulussa puhutaan siitä miten nimenomaan jumalaton syö leivän suista. Tässä on tietenkin menneille ajoille tyypillistä uskonnottomuudenvastaista asennetta jossa on parempi että ruoka on maassa kuin jumalattoman suussa. Virsi on myös poistettu virsikirjasta joten se ei selvästi edusta nykyajan kirkon virallista kantaakaan. Kuitenkin valinnassa on jonkinlainen teologinen kannanotto.

Joka herätti minut miettimään yksinkertaista asiaa. Sipilähän on tunnetusti lestadiolainen. Tätä liikettä ja sen jäseniä tuskin voi kutsua maallistuneeksi. Se on vankan teistinen. Samoin politiikassa näkyvä Timo Soini on katolinen. (Stubbin vakaumuksesta minulla ei ole tietoa, joten en voi siihen ottaa kantaa.) Tässä kohden moni voi nähdä että Sipilää ja Stubbia yhdistää ainakin vankkumaton luottamus rahaan ja markkinavoimiin. Ja monesti mammonan palvonta esitetäänkin jumalan palvonnan vaihtoehdoksi. ; Toki tässä on sellainen erikoinen piirre että Weberin nimiin usein liitetty "luterilainen työmoraali" viittaa itse asiassa oikeasti kristilliseen kalvinismiin. Tämä "mammonanpalvonta" on siis uskonnollisella juurella jossa Jumala ei ole poissaoleva.

Toki voidaan nähdä että mammona on jotain jota ateisti voi palvoa. Sillä raha ei ole Jumala. Ja näin ollen mammonan palvonta ei ole missään suhteessa väistämättä teististä. (Ja ateisti saa tehdä mitä vaan kunhan ei ole teisti, eli usko Jumalan olemassaoloon.) On kuitenkin erikoista että ystävyydenpalvontaa tai sosiaalisuudenpalvontaa ei usein hyväksytä ateistiseksi mahdolliseksi hyveeksi samalla sortilla kuin mammonaa. Vaikka ovathan nämäkin sosiaalisetkin puolet aivan empiirisesti havaittavia juttuja.

Että kenties se onkin edelleen parempi maassa maan tavalla kuin jumalattoman suussa...