torstai 17. maaliskuuta 2016

Pieni ajatus ; Kuulumisesta

Asunnossani on kuulunut "stressilelun ääniä". Päädyin tähän liittyen päätynyt sanomaan (jotakuinkin) että "tuo kilinä alkaa kuulumaan asiaan, se on paikallaolon merkki".  Kuuluminen oli tietenkin sekä aistinelimistöllinen että asian oikeinolemisen kannalta tosi.

Kuitenkin yleensä ne eivät ole. Ääni syntyy siitä että jokin on muutoksessa. Jonkin on aiheutettava paineaaltoja ilmaan jotta voisi syntyä ääntä. Siksi kaappi joka on sille kuuluvalla paikalla nurkassa se on varsin hiljainen. Toisin kuin silloin kun se on väärässä paikassa keskellä lattiaa siirrettävänä nurkkaan. Kitaran kielikin värähtelee kun siinä on liikettä mutta molemmat päät ovat kiinni....

Miten ihmeessä kuuluminen on sekä omistamista, sopivassa paikassa olemista että aistimista? Ei ole laajemmassa mielessä kovin paljoa järkeä tässä!

1 kommentti:

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!