keskiviikko 20. tammikuuta 2016
"Evankeelisia"
Patheosissa on mielenkiintoisia kirjoituksia siitä miten evankeelisuuden ja fundamentalismin suhde on ollut ja muuttunut historian varrella. Karkeasti ottaen voisi sanoa että evankeelinen kristillisyys oli alun perin jotain joka enemmänkin irtautui, oli irrallaan ja halusi olla irrallaan fundamentalismista. Nykyisin kannat ovat liuenneet niin että ne ovat käytännössä sama asia. Fundamentalismi -sanasta yritetään vain päästä irti koska sana on tahrautunut niin kristillisen päsmäröimis-metelöimisen kuin islamilaisen terrorisminkin kautta.
Jaottelu "evankeelisiin kristittyihin" ja "fundamentalisteihin" on jotain joka on hyvä vetää silloin kun puhutaan aatehistoriasta. Nykyaikana tämä jaottelu on usein perin juurin irrelevanttia. Juuri kuin se, että erottaisi Intelligent Designin aivan eri asiaksi kuin kreationismin.
Se, miksi en kutsu fundamentalisteja evankeelisiksi on vähän sama kuin miksi suosin sitä että kutsun ISIS -joukkoa sillä loukkaavalla D -sanalla. You know. Douche.
2 kommenttia:
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!
Itse satun olemaan paitsi evankelinen, niin myös ei-fundamentalisti.
VastaaPoistaJos nimityksellä "fundamentalismi" viitataan niin tietyntyyppiseen kristinuskon muotoon kuin tietyntyyppiseen islamin muotoon, niin minusta olisi asiallista, jos nimityksellä viitattaisiin haluun palata uskon alkulähteille ja uskoon pyhän kirjan erehtymättömyyteen eikä kiihkoiluun tai väkivaltaisuuteen.
Ja sitten on vielä erikseen sellaiset ihmiset kuin evankelikaalit.
"Jos nimityksellä "fundamentalismi" viitataan niin tietyntyyppiseen kristinuskon muotoon kuin tietyntyyppiseen islamin muotoon, niin minusta olisi asiallista, jos nimityksellä viitattaisiin haluun palata uskon alkulähteille ja uskoon pyhän kirjan erehtymättömyyteen eikä kiihkoiluun tai väkivaltaisuuteen."
VastaaPoistaValitettavan usein näyttää että nämä kaksi (kiihkoilu ja kirjadogmatismi) ovat synonyymejä.
"Evankelikaalit" kuulunevat kasvikuntaan. (Kuten myös "illuminaatit".) Se kyllä selittäisi monta asiaa.