tiistai 12. helmikuuta 2013

Pieni ajatus : Kirjoittajan laitteista ja rajoitteista

Friedrich Nietzschellä oli aikanaan vaikeuksia. Hänen elämänsä oli kivuliasta, ja koostui päänsärystä ja oksentelusta. Syyksi on arveltu monenlaista kupasta 1879 hevosen selästä putoamiseen liittyneeksi arvellusta aivovauriosta. Tämä ei ole merkittävää. Merkittävää oli sen sijaan se, että hän olisi joutunut lopettamaan kirjoittamisen. Mutta hän sai tammikuussa 1882 "Malling-Hensenin kirjoituskoneen". Se oli ns. "kirjoituspallo". (Siihen aikaan se oli hyperhieno uutuus.) Nietzschen tyyliin tutustuneet, kuten hän itse ja hänen ystävänsä Köselitz jopa keskustelivat kirjeitse keskenään siitä miten hänen tyylinsä muuttui sähkösanomamaiseksi, tiiviiksi ja rautaiseksi. Nietzschen itsensä mielestä kirjoitusväline vaikuttaa syntyvän tekstin luonteeseen.

Terry Pratchett taas sairastui Alzheimerin tautiin. Hänen motoriikkansa ja muistinsa kärsivät. Vapinan vuoksi hän olisi joutunut lopettamaan kirjoittamisen. Mutta hänellä on nauhoituslaite, jonka avulla puhe voidaan sitten avustajan avulla saada lopullisen muotoiseksi tekstiksi. Käytössä ovat laitteet nimeltä "TalkingPoint" ja "Dragon Dictate". Pratchettin mukaan tämä tekee kirjoittamisprosessista paremman. "Think about it! We are monkeys," says Prat­chett. "We talk. We like talking. We are not born to go..." He turns and makes click-clack motions, like somebody's fusty grandfather disapproving of the internet." Nähdäkseni tämä näkyy myös hänen kirjoissaan. Toki Pratchettin kirjoissa huumori on muuttunut alkutuotannon ilotulituksesta ja monen osan jonglööraamisesta kohti hienovaraisempaa ja filosofisempaa otetta. Mutta itse pidän eniten juuri  hänen sanelluista kirjoistaan.

Ehkä minussakin on sen verran terästä, että osaan, ainakin joskus, nauttia Nietzschen verevyydestä. Ehkä minäkin olen apina, osa nimittäin näkee että Pratchett on urautunut eikä tehnyt kunnollisia kirjoja "Small Gods":in jälkeen. (Vaikka oikeasti kukaan "Valtion" lukenut ei saa olla samaa mieltä.) Samalla en voi olla miettimättä sitä, että Nietzschen kova übermench-fantasiointi johti siihen että hän kärsi eläessään mutta kuoli luonnollisen kuoleman. Pratchett taas on eutanasian kannalla.

Minä taas kirjoitan muovinäppäimillä. Huuleni eivät yleensä liiku ja mutise syntyvän tekstin mukana. (Paitsi joskus, kun idea on sellainen että vaatii kuulemisen eikä vain lukemista joku jippo.) Ja tänään kuullessani että meteoriitti on suhahtamassa melko läheltä maata ohi en voinut olla miettimättä sitä miten uutisointi aikanaan oli sitä että se olisi mahdollisesti törmäämässä. Ohisuhahdus on monista onnekasta. Itse taas voisin jopa nauttia siitä fatalismista jonka kosminen tuho tarjoaisi ; Kun heräisi aamulla ja tietäisi että teki mitä tahansa niin kuolee viimeistään illalla eikä asialle voi tehdä mitään. Se olisi lohdullista. Nyt kun kaikki on tältä osin jotenkin konkreettisemmin osittain omassa valinnassa.

1 kommentti:

  1. Musiikissa se on itsestäänselvyys että väline vaikuttaa säveltämiseen.


    Kartta:
    http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9803.msg105470#msg105470

    VastaaPoista

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!