torstai 17. joulukuuta 2009

Joulun pohjimmainen merkitys.

Deligentia -blogissa joulun uudelleennimeämistä pidetään passiivis -aggressiivisena. "Happy Holidays" on vain kohteliaasti peitettyä aggressiivisuutta, jolla korostetaan sitä että henkilö ei ole kristitty. Hän korostaa että joulu ei ole kristillinen juhla, joten tämä korostaminen ei ole järkevää.

Blogissa on esitetty kaksi tärkeää argumenttia tukemaan tätä kantaa:
1: Joulua vietetään muuallakin kuin kristityissä maissa. Ja että tämä tarkoittaa sitä että ne joista joulu olisi pakkokristillinen on siksi vain sen faktan ohittamista että muutkin viettävät sitä. "there is the mistaken assumption that Christmas is only a religious holiday; the fact that non-Christianscelebate it can safely be ignored."
2: Toinen korostus on se, että joulu ei ole teologisesti merkittävä juhla. Tässä ideana on se, että Jeesuksen syntymä ei ollut kovin merkittävä asia. Teologisesti kiinnostavampia on hänen opetuksensa, sekä ennen kaikkea kuolemansa ja ylösnousemuksensa. Tätä kautta pääsiäinen on tärkeä sanomallinen juhla. Joulu taas ei. Hän muistuttaa meitä myös Jehovan Todistajista, jotka eivät vietä joulua koska se ei ole kristillinen juhla. Hänestä olisi kategoriavirhe väittää että nämä olisivat samanarvoisia.

Mielestäni tämä argumenttisetti on sinällään kiinnostava, koska se on uusi. Yleensä ihmiset puhuvat provenienssista, alkuperästä ja historiasta, eli joulun "alkuperäisestä merkityksestä". Se on tietysti pakanallinen, mutta kuten ehkä joku voi muistaa, pidän juhlaperinteitä ensi sijassa muuttuvina sosiaalisina tilanteinta, joissa kirjaimellinen tulkinta korvautuu yleisillä käsityksillä.

Tässä näkökulmassa yllä oleva argumentti muuttaa täysin luonnettaan. Joulu nimittäin on selvästi kristillistetty ja siihen on sidottu kristillistä symboliikkaa. Sen teologinen merkitys ei tietysti ole pääsiäiseen verrattavissa, mutta ihmiset eivät liitä juhliin merkityksiä pelkkä teologia mielessään. Lisäksi olisi kategoriavirhe väittää että jos vaikka juhla A on pienempi kuin juhla B, se tarkoittaisi että B ei olisi juhla. Vappu ja ystävänpäivä ovat eri suuruisia juhlia, molemmat pienempiä juhlia kuin Joulu. Ne molemmat ovat tietysti juhlia. (Itselleni vappu on vuoden törkein juhla.)

Ja uskovat tekevät paljon vaivaa saadakseen tätä symboliikkaa siihen.
1: Deligentiassa tätä vastaan puolustaudutaan sillä että kaupallisuutta vastustavat monet erilaiset tahot. Tämä on siitä mielenkiintoinen argumentti, että se ei poista intentionaalisia toimijoita. Se, että samoja hyvinvointiasioita ajaa vaikkapa kommunisti ja joku oikeistolainen, ei tarkoita sitä että asian takana ei olisi poliittista agendaa. Se, että asiassa ei ole vain yhden ideologian tavoitteita, vaan moni ideologia ajaa sitä, ei tarkoita että ideologiaa ei olisi. Jos islamilainen haluaa oluen pois kaupoista yhdessä kristillisen raittiusliikkeen naisen kanssa, ja heitä tukisi entinen alkoholisti ja nykyinen liikunta-elämäntapaihminen olisi siinä mukana erilaisia motiiveja. Mutta se ei poista motiiveja.
___1.1: Joulun kohdalla systeemiä vastustetaan koko lailla kahdesta syystä. (1) Sen nähdään kätkevän kristillisen sanoman ja (2) koska se on kaupallisuutta jota yleisesti vastustetaan. Kummallakin on arvo ja on selvää että molemmat vaikuttavat. Ne, jotka vihaavat imperialismia, kaupallisuutta ja muuta vastaavaa dissaavat joulua koska siinä mennään kauppaan.

Toiset taas eivät pidä siitä että Jeesuslapsi kätketään lahjavuoren alle. Itse asiassa fundamentalistis -kristillinen maailma on paikoin kokenut tämän pelottavana, että eräät tahot ovat korvanneet joulupukin kristuslapsella. Vähemmän hauskoja, mutta ehkä laadultaan yleistettävämpiä selityksiä on tietysti olemassa. Itsekin muistan, kuinka koulussa kristitty opettajani Heli Alaja oli iloinen, kun ainoana piirsin Jeesuslapsen. Muilla oli joulupukkeja, lahjoja ja muita vastaavia asioita. Hän kertoi luokalle että olin ainoana ymmärtänyt joulun todellisen, perimmäisen sanoman. Sillä hetkellä olin ylpeä. Nyt vähemmän.

Joulun kristillinen symboliikka ihmisille on selvä. Tämän vuoksi on kehitetty se sanontakin, jossa mainitaan miten joku on kristitty vain jouluna ja pääsiäisenä, koska muulloin sillä ei ole mitään väliä. Syynä ei ole teologia, vaan se, että joululla on kulttuurissamme vahva kristillinen leima. Se yhdistetään kristinuskoon, ei esimerkiksi hindulaisuuteen. Jos pistetään kadulla galluppi jossa kysytään onko joulu pohjimmiltaan kristillinen, hindujen tai ateistinen juhla, on selvää että ihmiset sanovat että se on kristillinen.

USA:ssa ja muuallakin sen nimi on "CHRISTmas". On selvää että nimi on tietyssä määrin enne. Siinä itsessään on symboli. Joulu on nimeämällä korvamerkitty kristilliseksi. Ateistit ovat vastustaneet kristillisyyttä muutenkin melko ahkerasti, mutta se että he kutsuvat joulua "juhlaksi" on koettu hyökkäyksenä. Esimerkiksi O'Reilly esitti että ateistit kahdehtivat ja vihaavat joulua. Nimen vaihtamisstrategia on siis koettu hyökkäyksenä. Deligentiakin viittasi tähän muistuttamalla että joulu on juhlista yksi suurimmista. Toisaalta tiedetään että joskus kun jokin asia on riittävän suuri, riittää että sitä kutsutaan perusnimellä. Ja tätä voidaan tehdä juuri sen takia että muut ovat niin paljon pienempiä. Esimerkiksi jos jokin on "Juhla" se ei tarkoita että se olisi pieni. Se voi olla niin keskeinen että muuta ei tarvita.

Sekä ateistien tekemä nimenvaihdos että siihen kohdistunut erityisen voimakas aggressiivinen reagointi kertovat molemmat siitä että kristinusko on voimakkaasti yhteiskunnassamme symbolisella tasolla vaikuttava voima. Muutenhan ateistit eivät jaksaisi muuttaa nimeä. Vain sellaista jolla on merkitystä viitsitään sensuroida. Tämä ei tarkoita sitä että Joulua olisi ikuisesti sidottu kristityille. Onhan joululla ennenkin ollut erilaisia merkityksiä ja niistä on luovuttu ja nyt merkitys on eri. Samalle symbolille on annettu uusi merkitys, mikä ei sinällään ole mikään uusi, ainutlaatuinen tai ihmeellinen asia.

Sitä voidaan pitää myös todisteena siitä että ideologinen päsmäröinti pätee yhteiskunnassamme. Sensurointiin voidaan nähdä syytä, koska kristityt yrittävät omia itselleen juhlan, kieltää sen muilta. En siis väitä että eikristillistä joulua ei voisi viettää.

Minä ajattelin viettää ehdottoman eikristillisen mutta myös ehdottoman eiateistisen joulun kotona. Ajattelin katsoa peiliin. Tästä pitää huolen uunituore "House", jossa on kyyninen jalkakipuinen elämään perusnegatiivisesti suhtautuva äijä, jolla on viisto ja ilkeä huumorintaju. Ajattelin että siinä on hyvää jouluperinnettä.

Ei kommentteja: